Linnun molemmat lapsuuden haaveet toteutuvat
Ylikapellimestari Hannu Lintu siirtyy parin vuoden päästä Musiikkitalosta Oopperataloon.
Pikkupoikana Hannu Linnulla oli kaksi unelmaa: tulla kapellimestariksi ja johtaa orkesteria oopperassa.
Unelmat näyttävät täyttyvän. Lintu suoritti orkesterinjohtamisen diplomitutkinnon jo 29-vuotiaana. Siitä lähtien hän on johtanut useita orkestereita Suomessa sekä ulkomailla.
Lintu toimii Radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina. Kahdeksanvuotinen kausi RSO:ssa alkoi vuonna 2013 ja loppuu kahden vuoden päästä.
Lintu kertoo olevansa tyytyväinen kauteensa RSO:ssa.
”Orkesteri on taitava, työteliäs ja tyylitietoinen. Eri musiikkilajit onnistuvat mukisematta. Työyhteisö RSO:ssa on hyvin vaativa, mutta palkitseva.”
Lippumyynninkin perusteella Linnun kausi RSO:ssa on ollut menestyksekäs. Konserttien paikoista myydään 98 prosenttia, mikä on erinomainen tulos.
Linnun mukaan suuria kävijämääriä selittävät useat tekijät.
”Monissa näkemissäni uusissa konserttitaloissa kävijöitä riittää, sillä ihmisiä kiinnostaa nähdä konserttitalo. Muutaman vuoden päästä kävijämäärät kuitenkin romahtavat, kun talo ei enää ole uusi”, Lintu selittää.
”Kun vuonna 2011 Radion sinfoniaorkesteri siirtyi Finlandia-talosta Musiikkitaloon, alettiin tietoisesti rakentaa strategiaa, joka kantaa yli ensimmäisen huuman. Tarkoitus oli saada kävijät kiinnostumaan myös itse tuotteesta, ei pelkästään uudesta talosta. Strategia on ilmeisesti toiminut hyvin.”
Linnun mukaan kävijämäärän kasvun sinetöi suorien televisiolähetysten aloittaminen.
”Nähtyään konsertin televisiosta, moni haluaa tulla myös Musiikkitaloon katsomaan konserttia oikeasti”, Lintu pohtii.
Aikaisemmin Yle esitti konsertteja suorina Teema-kanavalla, mutta kanavayhdistelyjen jälkeen konserteilla ei ole enää vakituista ohjelmapaikkaa. Konsertteja kuitenkin edelleen nauhotetaan ja esitetään muun muassa radiossa.
Vuonna 2022 Hannu Lintu vaihtaa työpaikkaa Musiikkitalosta viisisataa metriä pohjoiseen, jolloin toteutuu Linnun toinen lapsuudenhaave. Hän aloittaa työt Suomen kansallisoopperan ja -baletin ylikapellimestarina.
Linnun kiinnostus oopperaan syttyi jo lapsuudessa, jolloin hän kävi esityksissä ensimmäisiä kertojaan. Tosin 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa mahdollisuudet oopperan katsomiselle olivat vähäiset, varsinkin Raumalla, josta Lintu on kotoisin. Savonlinnan oopperajuhlat olivat vuoden kohokohta.
”Oopperassa on draaman tunnetta ja tarinaa”, Lintu pohtii.
”Ja se musiikki, jota oopperassa soitetaan… Se on jotenkin aina vedonnut minuun.”
Sinfoniaorkesterin johtaminen eroaa paljon orkesterin johtamisesta oopperassa.
”Oopperassa yhdessä produktiossa on mukana useita osatekijöitä. Orkesteri, kuoro, solisteja, näyttämöhenkilökuntaa, puvustusta ja lavastusta. Yhteistyö on tärkeää, jotta kokonaisuus toimii.”
Kansallisoopperassa Linnun taiteellinen valta ja mahdollisuus organisaation kehittämiseen ovat vähäisempiä Radion sinfoniaorkesteriin verrattuna.
”RSO:n organisaatio on kevyempi, joten siellä minulla on suurempi mahdollisuus vaikuttaa asioihin nopeasti. Kansallisoopperassa vaikuttaminen on monimutkaisempaa, sillä niin monen ihmisen kontribuutio on mukana samassa produktiossa.”
Tunnetulle kapellimestarille olisi varmasti ollut mahdollisuuksia saada kiinnitys myös ulkomaisiin orkestereihin. Miksi Lintu päätti jäädä Helsinkiin?
”Helsinki on minulle rakas paikka. Vaikka matkustelenkin paljon, haluan aina pitää kodin Helsingissä. Helsinki on juuri sopivan kokoinen. Se on riittävän pieni, että se on hallittavissa ja sen voi tuntea kunnolla. Mutta se on myös riittävän iso, että sinne voi ajoittain kadota.”
Lintu on kotoisin Raumalta, mutta on myös puoliksi karjalainen. Helsinkiin hän muutti 18-vuotiaana.
”Identiteettini on sellainen, että olen vähän sieltä täältä kotoisin. Tunnen kuitenkin eniten olevani helsinkiläinen.”
Työpaikka ulkomailla Oopperan pestin rinnalla ei ole kuitenkaan poissuljettu vaihtoehto.
”Toivoisin, että kun oopperakausi alkaa, minulla olisi myös ulkomainen sinfoniaorkesteri johdettavana. Silloin kokisin työni olevan tasapainossa.”
”Se vaatii vain paljon aikataulusuunnittelua”, Lintu pohtii.
Lintu on huolissaan siitä, että oopperan ajankohtaisuutta ja tarpeellisuutta kyseenalaistetaan jatkuvasti.
”Oopperalla on mahdollisuuksia tarjota vastauksia elämän suuriin kysymyksiin paljon suoremmin kuin orkesterimusiikilla. Oopperassa kerrotaan tarinoita, jotka koskettavat. Vanhoistakin tarinoista voi löytää universaaleja teemoja, jotka ovat edelleen ajankohtaisia.”
”Oopperan tarkoitus on tuoda esiin ongelmia, joita ilmenee yhteiskunnassa tai vaikkapa ihmisten välisissä suhteissa.”
Lintua harmittaa, että oopperasta haetaan pelkästään mukavia ja kevyitä kulttuurielämyksiä, eivätkä katsojat ole valmiita haastamaan itseään.
“Ihmisille ei pidä tarjota kaikkein helpoimpia ratkaisuja. Pitää löytää tasapaino sen välillä, mitä ihmiset tietävät haluavansa ja mitä he eivät tiedä haluavansa”, Lintu sanoo.
”Monet pelkäävät itsensä haastamista, mutta ei kannattaisi.”
Hannu Lintu, 52
- Lintu toimii Radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina vuosina 2013–2021.
- Tammikuussa 2022 Lintu aloittaa Kansallisoopperan ja -baletin ylikapellimestarina. Kausi kestää kesään 2026.
- Lintu suoritti orkesterinjohdon diplomitutkinnon Sibelius-Akatemiassa vuonna 1996.
- Aikaisemmin Lintu on toiminut muun muassa Turun kaupunginorkesterin ylikapellimestarina ja Helsingborgin sinfoniaorkesterin taiteellisena johtajana.
- Vapaa-ajallaan Lintu lenkkeilee koiransa kanssa, lukee ja viihtyy kotona.
Yksinäistä ja sosiaalista johtamista
Kapellimestari Hannu Lintu toteaa olevansa introvertti.
”Esillä oleminen on välttämättömyys saadakseni tehdä työtä, jota rakastan”, Lintu toteaa.
Kapellimestarin työhön kuuluu sekä yksinäinen että sosiaalinen puoli. Valmistava työskentely esimerkiksi partituurien kanssa on pitkälti yksinäistä. Orkesterin edessä puolestaan pitää olla sosiaalinen.
”Tässä työssä on hyvä, että viihtyy itsensä kanssa. Orkesterin edessä oleminen syö paljon voimia. Menen aina harjoitusten jälkeen nukkumaan.”
Hannu Lintu on suorittanut orkesterinjohdon tutkinnon 29-vuotiaana. Johtaminen kovin nuorella iällä voi olla haastavaa.
”On totta, että kapellimestarit ovat monesti hyvin nuoria. Totta kai olin hirveän kokematon silloin. Nuorena sitä ei kuitenkaan tajunnut pelätä, kuinka iso vastuu siinä on. Ja koko johtajuuden konsepti, eihän kovin nuorena ymmärrä sellaista.”
Lintu pitää hienona sitä, että Suomessa nuoriin tekijöihin suhtaudutaan usein myönteisesti.
”Suomessa on aina ajateltu, että nuorille annetaan tilaa. Ulkomailla sitä pidetään jopa Suomen erityispiirteenä, että nuoria arvostetaan”, Lintu toteaa.
”Mielestäni on hyvä, että organisaatioiden johtoportaissa on myös nuoria. Kuitenkin siellä on aina myös kokeneita ihmisiä, jotka pitävät organisaation kasassa. Nuoret eivät ole vielä kangistuneet kaavoihin, ja he tekevät asiat raikkaalla tavalla.”
Lintua ei kuitenkaan aina ole otettu tosissaan.
”Vaikka auktoriteettia on tullut iän myötä lisää, tuntuu kyllä edelleen siltä, ettei minua aina oteta tosissaan. Nyt toki kyseenalaistetaan vähemmän, kuin 29-vuotiaana”, Lintu naurahtaa.
“Omat ajatukset on kuitenkin usein sen verran puutteellisia tai huonoja, että on se hyvä, että joku sanoo siihen jotain.”
Lintu sanoo olevansa johtajana vaativa.
”Asetan toisille samat vaatimukset kuin itselleni. Saatan sanoa asioita kärkkäästikin silloin, kun olen tyytymätön. Puolitekoisuus ja keskinkertaisuus saavat vereni kiehumaan.”
”Mutta asiat eivät muutu, jos kukaan ei sano mitään.”