Olli Harma pääsi teininä pois Espoosta ja tekaisi hittibiisin yhdeltä istumalta
Olli Harma teki omankuuloisen version teiniajan sävellyksestään. Välissä biisiä teki tunnetuksi isä Heikki Harma.
Teinipoika roikuttelee jalkojaan kerrostalon ikkunasta kuudennessa kerroksessa. Alla avautuu Etu-Töölö. Aurinko porottaa ja on 1990-luku. Sylissä on kitara, jota miehenalku näppäilee ilman paitaa.
Ikää on 17 vuotta, ja Olli Harma on päässyt takaisin Töölöön Espoosta, jonne hän isoveljineen oli vastentahtoisesti muuttanut vanhempiensa mukana.
Kesä on edessä, aikuisuus pilkehtii väriläikkinä horisontissa, ja koko musiikkiskene Storyvilleineen, underground-reggaeklubeineen ja Corona-baareineen on avautumassa teini-ikäiselle lauluntekijälle. Siinä hetkessä, lämpimänä kevätpäivänä vuonna 1992 yhdessä rysäyksessä, syntyi biisi City after dark, aina riffistä melodiaan ja kertosäkeeseen saakka.
”Oli sellainen superhyvä fiilis, takaisin stadissa, kattojen yläpuolella kuin Katto-Kassinen”, Harma muistelee.
Lähes kolme vuosikymmentä myöhemmin Olli Harma istuu Finlandia-talon kahvila Verandassa. Hänen nuoruuden biisinsä on soinut syksyn aikana ahkeraan radiossa ja Spotifyn Iskelmä-soittolistalla. City after dark on nyt suomenkielinen Nukkuva stadi, ja Harma on itse vihdoin oman biisinsä esittäjä, taiteilijanimellä Olli Pekka.
1990-luvulla kävi nimittäin niin, että Harman isä Heikki, taiteilijanimeltään Hector, kuunteli poikansa demoa ja kysyi saisiko hän käyttää sitä uudella levyllään.
”Sitä piti vähän miettiä. Kai faija tarvitsi jonkun hittibiisin”, Olli Harma naurahtaa nyt, 45-vuotiaana.
Hector teki kappaleeseen suomenkielisen tekstin. Hittihän siitä Nukkuvasta stadista tuli, ja ylistyslaulu Helsingille.
Vaihto-oppilaaksi Yhdysvaltoihin lähteneelle Olli Harmalle alkuperäissävellys tiesi myös mukavia ylimääräisiä tuloja.
”Pari kesää meni niin, ettei tarvinnut mennä kesätöihin.”
Mutta nyt Harma on toteuttanut pitkäaikaisen unelmansa ja tehnyt levyllisen omaa musiikkia.
”Levyproggis alkoi sillä, että myin kolmen tonnin Gibsonin. Nyt on halvempi kitara kuvissa”, Harma naurahtaa.
Ensi keväänä julkaistavan debyyttilevyn materiaali on juurevaa, soulahtavaa poppia. Levy on tehty ”luomubändin” voimin, torvineen päivineen.
”Radiossa soi niin paljon pitkälle tuotettua musaa, että ainakin itse kaipaan välillä ihan oikeiden soittajien soundia ja rytmiikkaa”, Harma sanoo.
Ensisingle Lämmin on ylsi kesällä Ylen soittolistalle, ja marraskuussa ilmestynyt kolmas single Tulen kosketus napattiin sekin Spotifyn Iskelmä kuuluu kaikille -soittolistalle.
Debyyttilevyllä on tietysti mukana myös Nukkuva stadi.
”Olen aina halunnut levyttää tuon biisin itse, se on minulle niin tärkeä.”
”Faijan tekemä versio oli vähän häirinnyt, se ei tuotannollisesti edustanut sitä, mikä sen biisin alkuperäinen fiilis oli. Halusin enemmän katusoiton tunnelmaa ja komppiin kunnolla keinuttavuutta.”
Samaa sanoitusta Olli Harma kuitenkin käytti.
”Siitä oli hyvä suomalainen teksti valmiina. En nähnyt syytä kirjoittaa sitä uusiksi.”
Alkuperäisen Nukkuvan stadin ja uuden version väliin mahtuu iso siivu Harman elämää: yliopisto-opintoja, ura ”oikeissa töissä” toimittajana, keikkoja useissa bändeissä ja perheen perustaminen.
Teininä ja vanhempanakin Harma teki biisejä englanniksi, ”se kun oli rockin kieli”, mutta oman levyn tekemisessä hän piti selvänä, että laulut ovat suomen kielellä, jotta lopputulos kuulostaisi mahdollisimman omalta.
”Levyproggiksessa on ideana tehdä mahdollisimman aitoa matskua omasta elämästä.”
Suomenkielisten tekstien synnyssä on auttanut musiikkimies Heimo Hatakka, joka oli taannoin kollega Markkinointi & Mainonta -lehdessä. Levyllä on noin puolet Harman omia tekstejä, puolet yhteistyönä tehtyjä.
Parhaillaan Olli Pekalla on neuvottelut käynnissä pienen levy-yhtiön kanssa. Keikoille hän suuntaa levyn myötä ensi keväänä.
Entä Nukkuva stadi? Vieläkö hän tavoittaa biisin tunnelman vuosikymmenten takaa?
”Itse asiassa muutimme perheen kanssa muutama vuosi sitten takaisin Töölöön Toukolasta. Kyllä fiilis on melkein yhtä kohdillaan kuin silloin.”
Lue koko juttukokonaisuus Töölönlahden Sanomien näköislehdestä