Gita Kadambi: Taide syntyy rohkeudesta ja avoimuudesta
Kansallisoopperan ja -baletin pääjohtaja Gita Kadambi haluaa johtajana olla ennen kaikkea avoin.
Kansallisoopperan ja -baletin uusi johtaja haluaa, että oopperaan ja balettiin löytävät yhä useammat. Pestinsä aluksi Kadambi joutui myrskyn silmään.
Ulkona loistavat syksyn värit, eikä vettäkään sada. Se ei kuitenkaan ole Kansallisoopperan ja -baletin pääjohtaja Gita Kadambin ainoa aihe iloon.
”Juuri eilen lämpiömme oli täynnä, kun järjestimme teetanssit. Orkesterimme soitti, ja enimmäkseen senioreista koostuvan joukon parkettien partaveitset vetelivät pari tuntia tanssia menemään”, Kadambi kertoo.
Se oli juuri sellaista, mitä Kadambi haluaakin nähdä. Tapahtuma oli osallistujille ilmainen, ja se tarjosi helpon reitin tutustumaan oopperan tiloihin ja tekemiseen. Mitä matalampi kynnys on astua sisään, sitä useampi tulee hankkineeksi lipun myös näytöksiin.
”Saman päivän liput ovat erityisryhmille kuten opiskelijoille edullisia, ja haluamme pitää lippujen hinnat kohtuullisina. Laskennallinen keskihinta lipuille on alle 50 euroa. Keski-Euroopassa hinnat ovat kovempia, mikä alkaa jo karsia yleisöä.”
Kadambi aloitti tehtävässään vuoden alusta. Uuden työn löytämistä auttoi headhunterin soitto. Sitä piti hetki pureskella, sillä Kadambi viihtyi työssään intendenttinä Helsingin kaupunginorkesterissa.
”Rekrytointi tuli yllätyksenä, mutta mottoni on aina ollut, että tilaisuuksiin pitää mieluummin tarttua kuin olla tarttumatta. Tämä tehtävä oli totta kai kortti, joka piti katsoa.”
Valintaa helpotti se, että Kadambin ja hänen miehensä, Sibelius-Akatemian dekaaninakin toimineen Tuomas Auvisen kaksi vanhinta lasta ovat jo muuttaneet pois kotoa. Vaikka Kadambi kertoo osaavansa sanoa turhille kokkareille topakasti ei, oopperan työrytmi vaatii väkisinkin paljon työtä iltaisin.
Ooppera talona on Kadambille tuttu. Hän työskenteli talossa tuotantotehtävissä vuoteen 2004 asti. Taiteellinen kunnianhimo on säilynyt, mutta ajattelu laventunut, Gita Kadambi näkee.
”Verrattuna aikaan ennen lähtöäni nykyisin Oopperassa katsotaan jokaista asiaa ennen kaikkea yleisön näkökulmasta.”
Johtajana Kadambi haluaa olla ennen kaikkea avoin. Asiat puhutaan niin kuin ne ovat, ja jos jostakin ei voida puhua, selitetään miksi. Taiteeseen suuntautunutta henkilökuntaa Kadambi vertaa mihin tahansa työelämän asiantuntijajoukkoon.
”Lähtökohta on, että täällä työskentelevät ihmiset ovat hyvin kunnianhimoisia ja motivoituneita työhönsä. Intohimo näkyy, ja silloin tärkeää on, että porukan kanssa on avoimet ja luottamukselliset välit.”
Kadambi uskoo, että ooppera ja baletti toimii organisaationa, kun johtaja näyttää suunnan ja antaa tavoitteet. Alansa huippuammattilaiset löytävät itse parhaat tavat toimia.
”Ihminen on usein itse paras asiantuntija siinä, miten työnsä tekemistä voi parantaa. Vaikeat tilanteet voidaan ratkoa yhdessä, kun luottamusta ja tahtoa löytyy.”
Kuluvan vuoden aikana juuri johtaminen on taide- ja kulttuurialalla noussut esiin. Ensin tuli sukupuoliseen häirintään pureutuva #metoo-liike. Sen rinnakkaisilmiönä myös muuta epäasiallista käytöstä alettiin nostaa esirippujen pimeyden takaa estradille.
Tuoreena oopperan pääjohtajana Kadambi joutui myrskyn silmään. Baletin taiteellista johtajaa Kenneh Greveä syytettiin pitkäaikaisesta, epäasiallisesta tanssijoiden kohtelusta. Greven päivät esimiehenä päättyivät siihen, ja Madeleine Onne aloitti baletin uutena taiteellisena johtajana elokuun alussa.
Kadambi kommentoi ilmiötä yleisellä tasolla. Hänen mielestään taidemaailmassa on jopa hämmästyttävän pitkään ollut hyväksyttyä, että suuri ja meritoitunut taiteilijapersoona voi johtaa nöyryyttämällä muita.
”Se käsitys on nyt murtunut”, Kadambi sanoo.
Hän korostaa, että taiteessa johtajalta vaaditaan karismaa ja visionääristä kykyä edelleen. Teokseen ja esiintyjien suorituksiin on kyettävä puuttumaan rakentavasti, ja heitä on uskallettava ohjata rohkeastikin. Se on johtajan vastuu.
”Kysymys on siitä, miten se tehdään. Se että ihminen on visionäärinen ja rohkea, ei mitenkään ole ristiriidassa sen kanssa, että hän on arvostava muita kohtaan ja hänellä on normaalit käytöstavat.”
Toinen johtajan pöydällä päivittäin oleva asia on talous. Ooppera ja baletti ovat paikkansa vakiinnuttaneita instituutioita. Perusrahoituksesta 68 prosenttia tulee opetus- ja kulttuuriministeriön kautta.
”Rahoitus on jäädytetty vuoden 2012 tasolle, mutta samalla kustannukset ovat nousseet. Olemme kyenneet tehostamaan ja ottamaan löysät pois.”
On siis selvää, että eduskuntavaalien tulos kiinnostaa oopperan henkilökuntaa. Kadambi kuitenkin huomauttaa, että suomalaiset poliitikot ovat suurimmaksi osaksi kulttuurimyönteisiä. Perussuomalaiset tosin halusivat vuonna 2011 jopa määrittää, ettei valtiontukia pitäisi antaa esimerkiksi nykytaiteelle, vaan ainoastaan suomalaista kulttuuri-identiteettiä vahvistavalle taiteelle. Kulttuuriväki olikin niskavillat pystyssä, kun perussuomalaiset saivat vuonna 2015 kulttuuri- ja urheiluministerin salkun.
”Mutta Sampo Terhohan (sin) on ollut vahvasti kulttuuria harrastava ja avoin ministeri, joka on uteliaasti suhtautunut meidänkin taidelaitokseemme”, Kadambi sanoo.
Rahoituksen puuttuva kolmannes on osa, johon Kadambi voi vaikuttaa. Hän näkee, että oopperan ja baletin on ensisijaisesti kyettävä tuottamaan esityksiä, jotka vetävät katsojia. On oltava helppoa ja mukavaa ohjelmaa, mutta myös pitkän linjan oopperan ystävien kompleksistakin nuotinnälkää tyydyttävää sisältöä.
”Mutta mitä tahansa teemmekin, sen on oltava aina korkeatasoista.”
Gita Kadambi
Vuonna 1972 syntynyt Gita Kadambi on työskennellyt Kansallisoopperan ja -baletin pääjohtajana vuoden 2018 alusta. Hän tuli eläkkeelle jääneen Päivi Kärkkäisen tilalle.
Aiemmin Kadambi on työskennellyt tuotantotehtävissä Kansallisoopperassa sekä Savonlinnan Oopperajuhlilla, henkilöstöpäällikkönä Ylessä, apulaisintendenttinä Radion Sinfoniaorkesterissa ja viimeksi Helsingin kaupunginorkesterin intendenttinä.
Kadambi on musiikin maisteri Sibelius-Akatemiasta ja London College of Musicista. Lisäksi hän on suorittanut eMBA-tutkinnon Aalto-yliopistossa.
Kadambin perheeseen kuuluvat aviomies Tuomas Auvinen ja kolme lasta.
Vapaa-ajallaan Kadambi harrastaa ruoanlaittoa, elokuvia ja liikuntaa.
Gita Kadambi seuraa talon jokaisen esityksen ainakin kerran.
Johtajan kolme tärppiä
Työnsä puolesta johtaja Gita Kadambi seuraa talonsa jokaisen esityksen vähintään kerran, toiset useamminkin.
”Siksi suosikkiesityksen kysyminen minulta olisi sama kuin kysyisit äidiltä, kenestä lapsestaan hän pitää eniten”, Kadambi nauraa.
Ohjelmistossa hän haluaa kuitenkin olevan jotakin jokaiselle. Kadambi antaa kolme vinkkiä syyskauden ohjelmistoon.
Perheille: ”Tuhkimo-baletti tulee ohjelmistoomme juuri jouluksi. Se on kuin koko perheen ihana yhteinen karkki.”
Helppo lähestyä: ”Oopperan kummitus on ollut huippusuosittu. Se on oikein hyvä ohjelma pikkujoulujen aikaan.”
Tosi harrastajille: ”Offenbachin Hoffmanin kertomukset on täynnä kaunista musiikkia. Se sopii vaativimmallekin oopperafanille.”