Kaupungin vihreä olohuone kutsuu piknikille
Puutarhuri Hilkka Pynnönen huoltaa kasveja aamuisin ennen kuin Talvipuutarhan ovet aukeavat yleisölle. “Kun puutarha aukeaa, teen hienosäätöä siten, etten ole ihmisten tiellä.”
Talvipuutarha on lämmin ja vihreä keidas, jossa voi rauhoittua palmun alla.
Omat eväät saa ottaa mukaan.
”Täällä on kesäisin kahvila, joka palvelee asiakkaita. Muutoin puutarhassa on pöytiä ja tuoleja, joissa voi istuskella, nauttia eväistä ja kasveista ilman hälinää”, sanoo Talvipuutarhan puutarhuri Hilkka Pynnönen.
Pynnönen on työskennellyt täysipäiväisesti puutarhassa jo 15 vuotta. Suurimman osan ajasta hän on ollut työssään yksin, tällä hetkellä apuna on yksi osa-aikainen. Lisäksi muita työntekijöitä on viikonloppuisin päivystämässä.
Puutarhuri kaivaa, kastelee, siistii, leikkaa, ruukuttaa, ja pitää kunnossa Talvipuutarhan sisäpuistoa.
Pynnönen kertoo, että suurimmaksi osaksi hänen työnsä on kuitenkin asiakaspalvelua.
”Aamulla, ennen kuin puutarha aukeaa yleisölle, kastelen kasveja, leikkaan ja siivoilen kuivia lehtiä pois. Kun puutarha aukeaa, teen hienosäätöä siten, etten ole ihmisten tiellä. Ja jutustelen ihmisten kanssa.”
Pynnösen mukaan puutarhassa on tasaisesti kävijöitä ympäri vuoden. Kesällä suurin osa yleisöstä viihtyy ulkona ruusutarhassa. Syksyn ja talven pimeydessä puutarhan lämpö, vihreys ja valot houkuttelevat sisälle. Keväällä ihastuttavat uudet versot ja kukkien runsaus.
”Kävijät kyselevät paljon. Ihmisillä on paljon omia viherkasveja ja siten jo valmiiksi hyvät tiedot, he varmistelevat niitä.”
”Täällä käy myös sellaisia, jotka kaipaavat juttuseuraa ja kontaktia. Tykkään olla ihmisten kanssa, päivät menevät siten nopeammin.”
Talvipuutarha on rauhallinen paikka, jossa lähes ainoa ääni on suihkulähteen solina. Se on hyvä paikka rauhoittumiseen, eikä siellä ihmiseltä vaadita mitään.
Talvipuutarhaa hallinnoi Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimiala, ja Stara tekee työt. Kasvit tulevat kaupunkipuutarhasta.
Kaupunki osti Talvipuutarhan 1907. Talvipuutarhan rakennus tehtiin alun perin kenraalimajuri Jakob Julius af Lindforsille, joka lahjoitti sen Suomen puutarhayhdistykselle. Lindfors toivoi testamentissaan, että pääsy puutarhaan on maksuton.
Vuosien varrella istumapaikat ovat lisääntyneet. Puutarha on kuin olohuone, ja jotkut tulevat tekemään töitäkin sinne.
Viikonloppuisin suurin osa kävijöistä on perheitä. Puutarhassa käyminen siirtyy sukupolvelta toiselle: vanhemmat ovat tulleet ensin lapsineen, sitten heidän lapsensa, ja taas isovanhemmat lapsenlapsineen.
Talvipuutarha on suosittu paikka vaikkei kaupunki erityisemmin mainosta sitä. Ihmiset löytävät puutarhaan.
”Mielestäni suosio perustuu siihen, että tämä on paikkana erilainen. Vaikkei välittäisi kasveista, hälinä puuttuu eikä tarvitse olla rahaa. Lisäksi kun tänne ei ole pääsymaksua, voi käydä vain piipahtamassa.”
Lapset pitävät erityisesti kaktushuoneesta.
Puutarhan kävijämääriä ei enää tilastoida. Kun kävijöitä vielä laskettiin, määrät liikkuivat noin sadassatuhannessa vuosittain. Eivätkä kävijät ole Pynnösen mukaan ainakaan vähentyneet.
Talvipuutarhassa on yleensä rauhallista, mutta juhlapyhinä kuten pääsiäisenä ja jouluna on enemmän ohjelmaa, kuten konsertteja ja koristeluja.
Satunnaisesti puutarhassa järjestetään myös tapahtumia ja esityksiä, kuten kuorolaulua ja nukketeatteria. Taidettakin on ollut näytteillä.
Talvipuutarha on erilaisten ryhmien suosiossa. Esimerkiksi lapset, vanhukset, potilaat ja maahanmuuttajat käyvät tutustamassa puutarhaan.
Ryhmille järjestetään myös opastettuja kierroksia, kun ne tilataan etukäteen.
Pynnösen mukaan lapset kyselevät paljon, ja he rakastavat kaktushuonetta ja karppeja. Näyttäisi siltä, että lapset viihtyvät paremmin kuin esimerkiksi teinit.
”Olen iloinen, että ihmiset pitävät Talvipuutarhasta. Töissä viihtyy paremmin, kun huomaa että kävijät iloitsevat puutarhasta. Suurimmaksi osaksi saan kiitoksia ja positiivista palautetta, se auttaa työssä jaksamisessa.”
Talvipuutarha avattiin yleisölle vuonna 1893.
Talvipuutarha
Sijaitsee on Töölönlahden pohjoispäässä, osoitteessa Hammarskjöldintie 1.
Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Gustaf Nyström.
Avattiin yleisölle 1893, kaupunki osti 1907. Peruskorjaus tehty 2010–2011.
Yli 200 erilaista kasvia, lisäksi karppeja. Kasvillisuus valittu kasvimaantieteellisin, esteettisin ja historiallisin perustein.
Kolme erihenkistä huonetta: kaktushuone, palmuhuone ja länsisiipi.
Vanhin kasvi yli satavuotias kameliapuu.
Takaseinällä Salomo Wuorion seinämaalaus vuodelta 1893.
Ei vuokrata yksityistapahtumiin.
Kaupunginpuutarhuri Svante Olsson suunnitteli ja rakennutti edustan ruusutarhan vuonna 1924.