Vapaavuori: ”Yksikään maa ole viisastunut sillä, että luodaan lisää hallinnon portaita”
Helsingin pormestari Jan Vapaavuori uskoo, että globaalissa yhteiskunnassa ja taloudessa painoarvo siirtyy yhä enemmän valtioilta kaupungeille. Helsingissä hänen suosikkipaikkojaan on Töölönlahti. ”Olen juossut tuhansia kertoja sen ympäri.”
Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok) on profiloitunut vahvana maakuntamallin vastustajana, eikä häntä omien sanojensa mukaan suinkaan ole ymmärretty väärin.
Mitä kuumemmin Suomen hallituksen ikuisuushanke eli sote-soppa kiehuu ja palaa pohjaan, sitä happamampia ovat kuluvana syksynä olleet monen hallituspuolueen poliitikon kommentit pormestari Jan Vapaavuoren (kok) näkemyksistä.
”Hallinnollisten uudistusten pitäisi tukea järkevää toimintaa. Kaupunkien on voitava tehdä hyvää elinkeinopolitiikkaa, mutta meillä valtaa keskitetäänkin muille tahoille”, Vapaavuori sanoo.
Hän ei usko, että ylimääräinen hallinto kunta- ja valtiotason välillä tekisi elämästä yhtään sen parempaa. Kalliimpaa kyllä.
”Yksikään maa ole viisastunut sillä, että luodaan lisää hallinnon portaita”, Vapaavuori sanoo.
Maakuntahallinnon ajatus on kuitenkin jalo: turvata peruspalveluiden laadukas saatavuus ihmisen asuinpaikasta riippumatta. Eikö se ole sentään hyvä?
”Nyt Suomeen ollaan tekemässä maan suurin hallintoreformi, joka kumpuaa pienten kuntien tarpeesta. On omituista, että isojen kaupunkien tulokulmaa ei koeta tärkeäksi.”
Erityisesti Keskustan piirissä Vapaavuorta on syytetty kaupunki–maaseutu-vastakkainasettelun rakentajaksi. Sen Vapaavuori kiistää.
Hänen mielestään toimiva Suomi tarvitsee molempia, mutta valtakunnanhallinnossa pitäisi kuulua entistä vahvemmin niiden keskusten ääni, joihin ihmisten virta kulkee – siis kasvavien kaupunkien.
”Suomen hienous on siinä, että on helposti tarjolla molempia, maaseutua ja kaupunkia. Olisi kuitenkin kai aika omituista ajatella, että olisin suomen suurimman kaupungin ensimmäinen pormestari, ja en puhuisikaan kaupungin puolesta”, Vapaavuori sanoo.
Helsingin kuntarajojen sisällä asuu 11 prosenttia koko maan väestöstä, ja alue on maan talouden veturi. Vapaavuori myöntää, että virka-asema antaa pontta yhteiskunnallisen keskustelun avaamiselle. Pormestarin sanalla on painoarvoa, mutta samalla asioita voi katsoa askeleen valtakunnanhallinnon ulkopuolelta.
Siis sieltä kaupungintalon turvasta, mistä on hyvä tölviä vähän maakuntien Keskustaa?
”Ei, ei tarkoitukseni ole tölviä ketään, mutta on selvää, että maan ainoan jonkin kokoisen metropolin tehtävänä on ottaa osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja uskaltaa olla eri mieltä hallituksen kanssa. Riippumatta siitä, keitä siellä hallituksessa juuri silloin on.”
Kaupunkien asiaa Vapaavuori ajaa osin siksi, että hän on pormestari, mutta myös siksi että hän uskoo kaupunkeihin. Globaalissa yhteiskunnassa ja taloudessa painoarvo siirtyy yhä vahvemmin valtioilta kaupungeille, Vapaavuori näkee.
– Jos juttelet startupien kanssa, eivät ne kerro haluavansa investoida Saksaan, vaan sanovat menevänsä esimerkiksi Berliiniin tai Stuttgartiin. Kaupungit ja kaupunkiseudut kokonaisuutena ovat niitä, joihin mielletään tulevaisuuden bisnes – metsä- ja raskas teollisuus tietysti toimivat omalla logiikallaan.
Vapaavuori vertaa Helsinkiä Tukholmaan ja Kööpenhaminaan. Toisin kuin New Yorkin tai Lontoon tapaiset metropolit, ne ovat riittävän samanlaisia Helsingin kanssa, mutta samalla välimatkaa on kirittäväksikin. Ne vetävät vielä Helsinkiin verrattuna moninkertaisesti kansainvälistä yritystoimintaa puoleensa.
Ihmiset haluavat asua siellä, missä palvelut toimivat. Vapaavuori näkeekin, että kaupungit kilpailevat investoinneista ja osaajista ennen kaikkea. Sitä kautta syntyy taloudellinen lisäarvo, joka puolestaan mahdollistaa laadukkaan elämän.
”Olemme miettineet kovasti yhdessä pelifirmojen ja startupien kanssa, miten Helsinki olisi heille houkuttavampi. Nopeasti törmäämme arkisiin kysymyksiin, kuten englanninkielisiin palveluihin. Pitää olla riittävästi englanninkielisiä päiväkoteja, koulutusta ja kulttuuria. Kokonaisuus ratkaisee.”
Ei Helsingillä silti ihan kehnosti mene. Vielä elokuussa Talouselämä-lehden haastattelussa Vapaavuori piti kunnallisveron alentamista 18 prosenttiin vastuuttomana politiikkana, mutta jo lokakuussa hän totesi Ylelle puolen prosenttiyksikön tiputtamisen olevan realismia.
”Nousukausi on yllättänyt positiivisesti kaikki. Pitkään oli tasaisen harmaata, ja kun talous lähti nousuun, se lähti vauhdilla”, Vapaavuori perustelee.
Helsingin kaupunginvaltuusto päätti lokakuun lopussa alentaa kunnallisveron Vapaavuoren ehdottamaan 18 prosenttiin.
Vapaavuoren mukaan pelkästään yritysten maksama yhteisövero kasvaa kuluvana vuonna kaksinkertaisesti verrattuna hänen esittämäänsä tuloverojen kevennykseen.
Kaikkiaan kaupunki arvioi verotuloja kertyvän kuluvana vuonna yhteensä 222 miljoonaa euroa enemmän kuin se vuoden 2017 talousarviossaan ennakoi.
Veronkevennys on ainakin symbolinen kädenojennus kalliin asumisen kanssa kärvisteleville kuntalaisille. Jos tienaa 3000 euroa kuussa, kunnallisverosta koituva säästö on noin 150 euroa vuodessa.
Asumiskulujen suhteen Vapaavuoren mielestä tärkeämpää on kuitenkin se, että kaupunki pitää kaavoittamisen byrokratian mahdollisimman matalana.
Vuosina 2018–2021 kaupungin on tarkoitus rakentaa noin 27 000 uutta asuntoa, mutta asuntomarkkinoiden halpuutukseen Vapaavuori ei usko.
”Se ei ole ongelma, jos kantakaupungissa on kalliit hinnat, sillä se kertoo arvostuksesta, ja olisin sen sijaan huolissani, jos siellä asunnot olisivat halpoja. Mutta kun keskituloisille ja matalapalkkaisille ei löydy sopivan hintaisia asuntoja, se on ongelma.”
Lue koko juttu Jan Vapaavuoresta tuoreesta Töölönlahden Sanomista. Lehti ilmestyi 3.11. 2017 ja on saatavilla useassa pisteessä Töölönlahden ravintoloissa, kahviloissa, liiketiloissa ja toimitilojen auloissa.
Juho Paavola
toimitus@toolonlahti.fi